Opadelen kirja-arvostelu no. 7: Stephen King – Doctor Sleep
Jännityksen/kauhun/fantasian kuningas se vaan jaksaa kirjoitella edelleen. Aika sukeltaa klassisen The Shining -kirjan jälkimaininkeihin. HUOM! Selitän vähän pitkästi välillä joitain asioita kirjasta, mutta en spoilaa tapahtumia.
Doctor Sleep
“The silence wasn’t uncomfortable or hostile but exhausted – the quiet of people who have a great deal to think about but not a hell of a lot to say.”
Stephen King on julkaissut vuosikymmenten aikana lukuisia klassikkoromaaneja ja moninkertaisen määrän laatukirjoja. Hän on niitä harvoja kirjailijoita, joka on onnistunut luomaan minuun lukijana vahvan luottamussiteen; otti luettavaksi sitten minkä herran kirjan tahansa, niin aina saa mielekkään elämyksen takuuvarmasti. Joistain kirjoista enemmän kuin toisista. Todellakaan kaikkia Kingin kirjoja en ole lukenut ja vielä on tarkastamatta mm. Salem’s lotin ja The Standin kaltaisia klassikoita mutta selkeästi oman lukemisharrastuksen merkeissä Kingin kirjoja olen lukenut eniten kaikkien kirjailijoiden joukosta. The Dark Tower saaga (blogini ensimmäinen arvostelu, btw) ja The Shining ovat luetuista kirjoista omia suosikkejani Kingiltä, The Shiningin ollessa helposti yksi parhaista kirjoista mitä olen koskaan lukenut. Olikin siksi varsin jännittävää kuulla pari vuotta sitten, että tämä 77-vuoden klassikko saa jatko-osan, jossa pääosissa on aikuiseksi kasvanut Danny Torrance alkuperäisestä romaanista. Odotukset tätä Doctor Sleep nimistä kirjaa kohtaan olivat tämän takia ehkä jopa epäreilut, mutta Kingin tuntien en epäillyt hetkeäkään, etteikö kirja olisi laadukas.
Doctor Sleepin tarina sijoittuu moneen ajanjaksoon; alussa Danny on vielä Overlookin kauhujen vainoama pikkupoika, josta tulee vuosien varrella lopulta nihilistinen alkoholisti. Aikuisiän tarinankerronta on jaettu 14 vuoden ajanjaksolle, jossa käydään läpi sekä Dannyn elämänvaiheita että kirjan toisen päähenkilön, nuoren Abra tytön kasvua vauvasta teini-ikäiseksi nuoreksi naiseksi. Näiden kahden eri sukupolven edustajan kohtalot linkittyvät toisiinsa, kun selviää, että Abralla on voimakkain hohtaminen AKA the shining mitä on koskaan nähty, paljon Dannyn voimia suurempi. Tämän seurauksena joukko paranormaaleja olentoja alkaa jahtaamaan Abraa toiveissaan ruokkia tarpeitaan Abran hohtamisen voimalla, mikä asettaa Abran julmemman kohtalon uhkalle kuin mitä kuolema voisi koskaan olla. Abran suojeleminen jää lopulta alkoholismista parantuvan Dannyn harteille ja ennenkuin kumpikaan edes tajuaa tilannetta, on heistä molemmat hengenvaarassa.
Doctor Sleep on monella tasolla hyvin mielenkiintoinen kirja. Ensinäkin se palauttaa The Shining fanit nostaligiselle matkalle alkuperäisen tarinan maailmaan, toisekseen se tarjoaa uudenlaisen jännitysfiktion lukijoille, ja kolmannekseen se käsittelee alkoholismia ja sen aiheuttamaa tuhoa hyvin todentuntuisesti. Lisäksi mukana on runsaasti tunnelatausta ja draamaa, jollaista vain King pystyy kirjoittamaan. Alkuperäisessä The Shining -kirjassa alkoholismia käsitellään Jack Torrancen muodossa jonkun verran mutta Doctor Sleep vie aiheen aivan uudelle tasolle kertomalla avoimesti sairauden aiheuttamista ongelmista, mutta myös siitä, millaista on yrittää parantua siitä ja miten paljon se vaatii luonteenlujuutta ja voimia. Alkoholismi on koko elämän olalla kulkeva peikko, joka pitää pitää aisoissa; hetkellinen herpaantuminen saattaa romuttaa vuosien parantumisen työn. King jos joku osaa tuoda alkoholismin osaksi tarinankerrontaa realistisesti kuvattuna, sillä hän on itse käynyt läpi kaiken mitä siihen liittyy. Juuri tämän takia aiheen peittelemätön käsittely hahmojen kautta on Doctor Sleepissä kiehtovaa, ja se luo todentuntuista syvyyttä romaaniin runsaasti.
Tarinan fantasia/fiktio puoli luo karun realismin kanssa hienon yhtälön ja kirjan yliluonnollisuudet ovatkin originaalia King laatua. Hohtaminen on mielenkiintoinen ominaisuus, joka toimi mystisenä voimana The Shining -kirjassa ja joka tuodaan Doctor Sleepissä selkeästi suurempana aiheena pöydälle. Jos alkuperäisessä romaanissa Dannyä pidettiin jonkinlaisena ihmelapsena voimansa takia, niin Doctor Sleepissä Abran yliampuvat hohtamisen voimavarat tuovat aiheeseen tarvittavaa uudentuntua ja lisäväriä. Abran suurten voimien takia kirjassa korostetaan entisestään sitä, että hohtaminen on sekä lahja että kirous, joka saattaa oikein käytettynä pelastaa henkiä ja väärin käytettynä saada laajamittaista tuhoa aikaiseksi. Abran ja Dannyn yhteinen ominaisuus on se side, millä King saattaa nämä kaksi hahmoa yhteen mutta heidän välinen suhde on lopulta paljon moniulotteisempi; monella tapaa Abra on Dannya paljon viisaampi ihminen ja välillä tuntuu siltä, että Danny ei ole pelastamassa Abraa vaan Abra on pelastamassa Dannyä. Danny ei ole alkoholisminsa takia lähellekään täydellinen roolimalli ja The Shiningin viaton pikkupoika on muuttunut ajan saatossa joksikin ihan muuksi. Abran kautta Dannyssä vahvasti asuva hyvyys kuitenkin nousee pinnalle ja kliseisesti sanottuna molemmat oppivat toisiltaan paljon elämästä tarinan edetessä. Kaksikon välistä suhdetta ja hahmokehitystä on ilo seurata koko kirjan ajan.
Kirjan mielenkiintoisimpia elementtejä ovat sen antagonistit, paranormaalit hirviöt ihmisten muodossa, jotka ovat True Knot ryhmittymän nimellä vaeltaneet maapalloa iät ja ajat. The empty devils, kuten kirjassa sanotaan. Näillä olennoilla on poikkeuksellisia voimia; telepatiaa, ajatusten hallitsemista, hypnoosia, jäljittämistä, jne. Jokaisella on omat voimansa ja jokainen on joskus aiemmin ollut ihminen, mutta ei enää rituaalin jälkeen josta kaikki eivät selviä hengissä. Mutta ne jotka selviävät, ovat käytännössä kuolemattomia ikääntymisen suhteen. Näillä olennoilla on kuitenkin heikkous; he tarvitsevat jatkuvasti voimia boostaavaa yliluonnollista ”usvaa” selviytyäkseen ja sitä saa ainoastaan ihmisiltä (tässä tapauksessa lapsilta), joilla on hohtamisen kyky. Kuoliaaksi kiduttaminen on ainut keino saada tämä usva pois ihmisen mielestä ja tämän takia Abra on niin suuressa vaarassa; hänen hohtamisen tasollaan nämä olennot voisivat saada loputtoman määrän usvaa, mikä pahimmillaan tarkoittaisi elinikäistä kidutusta.
The True Knot esitellään kirjassa melko hirvittävänä ja kylmäverisenä porukkana, mutta samalla oudon inhimillisinä. Heidän ryhmänsä on todella tiivis ja sen jäsenet ovat olleet toistensa tukena jopa vuosisatoja, ja vaikka sitä ei suoranaisesti sanota missään vaiheessa, on rakkaus nimenomaan se voima mikä pitää tätä kauhupartiota kasassa. Tämä tekee pahiksista mielenkiintoisella tavalla ristiriitaisen joukon, jota lukija pystyy jopa jollain tasolla sympatisoimaan. Kirjan vahvuus ja heikkous on kuitenkin yhtäaikaisesti siinä, että tämä porukka esitellään niin selkeästi; toisaalta hahmoihin tulee perehtymisen myötä paljon syvyyttä, mutta toisaalta heidän ympärilleen ei jää mitään mystisyyttä. The Shining -kirjan suurimpia viehätyksiä oli se, että Overlookin pahuus oli jotain nimeämätöntä, jotain mitä ei pystynyt paikallistamaan ja osoittamaan, ja juuri tämä teki kirjan tunnelmasta niin pelottavan ja vaarallisen tuntuisen. Doctor Sleepissä tätä koukkua ei ole tarjolla ja se on yksi syy, miksi kirja ei lopulta nouse edeltäjänsä tasolle.
Edellä mainitun ongelman vaikutus korostuu myös siinä, että tarinankerronnallisesti se tekee Doctor Sleepistä lopulta hiukan liian ennalta-arvattavan ja loppuratkaisusta hiukan lattean. The True Knotin ja hohtotiimin Danny/Abran voimien mittelö on hienoa seurattavaa mutta loppujen lopuksi näiden kahden tiimin välinen taistelu ei ole kirjan suurin kannatteleva voima. Sen sijaan jo mainitsemani Dannyn ja Abran välinen suhde ja sen draaman kautta kulkeva kehitys yhdessä väkevästi kuvatun alkoholismiteeman kanssa ovat ne asiat, mitkä nostavat Doctor Sleepin laadukkaaksi romaaniksi. Kingille ominaiseen tapaan fantasiaelementit ovat omaperäisiä, mutta miehellä on myös tapana tehdä niistä välillä hiukan sekavia ja omituisia (etenkin kun liikutaan pään sisällä tapahtuvissa asioissa), eikä Doctor Sleep ole poikkeus. Tästä huolimatta teos on rohkea ja onnistunut kerronta Kingiltä ja itse olen todella iloinen, että King uskaltautui hypätä The Shiningin maailmaan kaikkien näiden vuosien jälkeen kertomaan tarinaa uudesta sukupolvesta ja miehestä, joka traumatisoitua omalla tavallaan lapsuuden kauhuja kohdatessaan Overlookin hotellissa. Paikka, jonka toivoisin jatkossakin olevan Kingin romaaneissa mukana, sillä olen lähes varma, että se on portti toisiin ulottuvuuksiin, toisiin maailmoihin, toisiin aikoihin, joissa jokainen Kingin kertoma tarina liittyy jollain tavalla toisiinsa, ja kaiken keskellä seisoo kaiken kasassa pitävä Musta Torni, ja aika on pyörä joka pyörii pyörimistään ja kohtalon Ka toistaa itseään. Sitä odotellessa….
Arvosana: 8,0/10
